Koronavirus ei ole musta joutsen
Musta joutsen saapuu yllättäen, ja sillä on massiiviset vaikutukset toimintaympäristöön. Koronaviruksen aiheuttama globaali talouskriisi ei kuitenkaan ole sellainen.
Koronavirus eli Covid-19 lähti leviämään Kiinan Wuhanista marraskuussa 2019. Globaali media seurasi tilanteen etenemistä tiiviisti alusta alkaen, mutta kukaan ei silti osannut ennustaa, kuinka valtavat vaikutukset tällä olisi koko maailmantalouteen ja satojen miljoonien ihmisten päivittäiseen elämään.
Musta joutsen on tulevaisuuden tutkijoiden käyttämä termi ja se kuvaa tapahtumaa, joka on äärimmäisen epätodennäköinen, ja jolla on massiiviset vaikutukset toimintaympäristöön ja ihmisten maailmankatsomukseen. Se on niin sanotusti ”tuntematon tuntematon” – tapahtuma, jota ei pystytä ennustamaan.
Vaikka koronavirus-pandemia on kieltämättä yllättänyt laajuudellaan ja vaikutuksillaan, ei kyseessä silti ole musta joutsen – vaan likainen valkoinen joutsen.
Likaiset valkoiset joutsenet ovat yllättäviä tapahtumia mutta vain siitä syystä, että ihmisten kognitiiviset mallit ja ajatusvinoumat vaikeuttavat varoitusmerkkien havaitsemista ja historiasta oppimista. Ihmisillä on esimerkiksi taipumusta ylioptimismiin ja negatiivisten tapahtumien todennäköisyyden vähättelyyn. Toisaalta hakeudumme mieluusti samanmielisten seuraan ja keskitymme tietoon, joka vahvistaa ennakkokäsityksiämme, mikä hankaloittaa uuden ja kokemustemme kanssa ristiriitaisen tiedon omaksumista.
Koronaviruksen tapauksessa varoitusmerkit olivat näkyvillä jo vuonna 2018, kun joukko Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijoita nimesi Tauti X:n. ”Tauti X tulee olemaan luultavasti eläimistä peräisin olevan virus, joka lähtee liikkeelle sellaisesta maailmankolkasta, jossa nopea talouskehitys ajaa ihmisiä ja villieläimiä lähelle toisiaan. Se leviää useisiin maailmaosiin ja se sekoittaa maailmantalouden, ennen kuin se julistetaan pandemiaksi”, kirjoitti Peter Daszak New York Timesin artikkelissaan WHO:n kaksi vuotta vanhasta ennusteesta (HS, 14.3.2020).
Lähihistorian toinen likainen joutsen on vuonna 2008 käynnistynyt globaali talouskriisi. Kriisiin johtaneiden syiden taustalta paljastui useita laajamittaisia huijauksia ja väärinkäytöksiä. Tunnetuin niistä lienee ns. Ponzi -huijaus. Tästä vastuuseen joutui Bernie Madoff, joka oli perustanut huijausta pyörittäneen sijoitusrahaston, ja jonka sijoitusstrategia pysyi Madoffin varjeluksessa mysteerinä. Vedätys oli vähällä paljastua jo vuosituhannen vaihteessa, kun yksityinen analyytikko Harry Markopolos ymmärsi, että Madoffin sijoitusrahastojen tulouttamat voitot ovat lähes matemaattinen mahdottomuus. Markopolos yritti vuosia vakuuttaa Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiota huijauksesta konkreettisin todistusaineistoin, mutta turhaan – kukaan ei halunnut nähdä varoitusmerkkejä ennen kuin oli liian myöhäistä.
Likaisia valkoisia joutsenia kuten koronaviruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista kriisiä ja vuoden 2008 pörssiromahdusta yhdistää se, että niihin olisi voitu valmistautua paremmin. Paremmalla valmistautumisella kriisien kestoa olisi voinut lyhentää ja niiden vaikutukset olisi saatu rajattua pienemmiksi.
Mustista joutsenista puhutaan julkisuudessa paljon, mutta tarkemmin katsoen moni näistä on usein likainen valkoinen joutsen. Kyse on myös näkökulmasta: suurelle yleisölle koronaepidemia vaikuttaa mustalta joutsenelta, mutta WHO:n asiantuntijoille, jotka työssään systemaattisesti havainnoivat ennusmerkkejä maailmaa uhkaavista epidemioista, kyseessä on ilmiselvä likainen valkoinen joutsen.
Koronavirus ja vuoden 2008 talouskriisi kuvastavat globaaleja kriisejä. Toimintaympäristön epävarmuuden kasvaessa yritykset kohtaavat kuitenkin jatkuvasti tilanteita, jotka tulevat yllättäen ja joilla on merkittävä vaikutus yrityksen liiketoimintaan ja valittuun strategiaan.
Voisivatko yritykset omalla toiminnallaan välttää joutumasta likaisen joutsenen ansaan? Skenaariointi auttaa hallitsemaan epävarmuutta ja reagoimaan nopeasti
Skenaariointi on ylimmän johdon menetelmä, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan erilaisia tulevaisuuden kehityssuuntia ja varautumaan yllättäviin tilanteisiin nopeasti. Parhaimmillaan skenaariot ovat konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan hahmottaa toimintaympäristön epävarmuuksia sekä laatia strategioita, joilla yritys pärjää toteutuneesta skenaariosta huolimatta. Skenaariopohjainen strategiatyö auttaa vastaamaan kysymykseen: miten toimimme, jos oletus X realisoituu?
Systemaattisesti toteutettuna skenaariointi auttaa vähentämään ajatusvinoumista ja kognitiivisista malleista aiheutuvaa taipumusta jättää yllättävät ja epämieluisat tapahtumat huomioitta. Se auttaa yrityksiä toimimaan tehokkaasti tilanteessa, joka edellyttää nopeaa reagointia ja toimeenpanokykyä.
Me Swanlakessa tarjoamme uniikkia strategiapalvelua, jossa yhdistyy strateginen päätöksenteko, liiketoiminnan johtaminen ja sofistikoitunut matemaattinen mallinnus. Lähtökohtamme on rakentaa skenaariot siten, että huomioimme yritysten toimintaympäristöstä kaikki olennaiset epävarmuudet. Näiden pohjalta matemaatikkomme tunnistaa sadoista vaihtoehtoisista skenaarioista muutaman keskenään erilaisen, mutta sisäisesti uskottavan skenaarion, jotka kuvaavat kattavasti yrityksen toimintaympäristön mahdollisia kehityskulkuja. Päätösanalyyttisilla malleilla voidaan rakentaa strateginen toimenpideportfolio, jonka avulla yritys kykenee hallitsemaan epävarmuutta ja varautumaan pahimpaan.
Haluatko kuulla, miten skenaariointi voi parantaa yrityksesi kilpailukykyä?