Luovuuden rooli kasvun rakentamisessa

Ilkka Paananen maalasi uuden HS Vision kolumnissa unelmaa Suomesta, Euroopan uudesta start-up keskuksesta, jossa syntyy kymmeniä kymmensarvisia, eli yli kymmenen miljardin arvoisia yrityksiä. Paljon kymppejä samassa lauseessa. Kuinka virkistävää, jopa inspiroivaa kaiken pessimistisen, jopa lamaannuttavan uutisoinnin keskellä.

Haihattelua vai mahdollinen todellisuus? Tulevaisuutta ei ole vielä, joten Ilkan maalaama tulevaisuus on siis täysin mahdollinen.

OP:n suuryritystutkimuksen (2020) mukaan kasvuhakuisten yritysten määrä kutistui jälleen. Metso Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo analysoi tilannetta samassa raportissa: "Suomessa kasvu oli vaatimatonta kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen, vaikka kaikki verrokkimaat palasivat nopeasti kasvun tielle. Sinä aikana yrityksiin on kasvanut johtajasukupolvi, joka on oppinut leikkaamaan kustannuksia. Onko tämä osasyy kasvun edellyttämän riskinoton puuttumisesta?".

Mikä on luovuuden ja unelmoinnin rooli yrityksen ja kasvun johtamisessa? Ilkan maalaaman tulevaisuuden saavuttamisessa se on merkittävä. Piilaaksossa yritykset janoavat uusia ideoita ja investoivat merkittävästi luovuuden ruokkimiseen. Suomessa luovuus on harvoin merkittävässä roolissa, kun pohditaan strategiaa tai liiketoiminnan kehittämistä. Katsotaan mieluummin lukuja ja dataa, vertaillaan ja pyritään olemaan realisteja. Viekö se suomalaisia yrityksiä kohti kymmensarvisten globaalia pelikenttää?

Yrittäjän mentaliteetista on siis paljon opittavaa. Helene Auramo kuvasi blogissaan osuvasti: ”Many entrepreneurs like to think that by being an entrepreneur, you create the future yourself. It is a nice thought and can be true for some. It is also a motivator to do things, because it really gives you the feeling that you can make an impact. But in order to make that impact, you have to map out your path from the present to the future.”.

Jos määrittelemme itsellemme pessimistisen tulevaisuuden, alkaa se toteuttaa itseään, kuten näimme 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Mauno Koiviston kuuluisaa lausahdusta lainatakseni: Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi. Sillä usein on käynyt niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin varaudutaan."

Huomisen kilpailukyvyn ja kasvun rakentaminen edellyttää Ilkan kaltaisia vahvoja roolimalleja, jotka maalaavat uskoa parempaan tulevaisuuteen ja saavat myös muut uskomaan siihen. Vahvat visiot alkavat toteuttaa itseään siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmiset alkavat käyttäytymään niiden mukaan. Luovuuden ja optimismin avulla rakennetaan näkemys tulevaisuudesta, joka perustuu hulluihin ideoihin ja ajatuksiin. Ja jos hyvin käy, ylioptimistinen tulevaisuudenkuva alkaa toteuttaa itseään.